keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Day 9

9.6 Saksan ja Tanskan välissä

Vuoro alkoi kasilta ja nukkumaan menin puolilta öin. Luulisi, että nyt olisi levännyt olo mutta eihän sitä nukuttua saanut. Suurin syy siihen oli, että vihdoinkin päästiin purjehtimaan ja eihän se uni tullut kun ei pedin alla Yanmar pauhannut.
Aamu meni rahtilaivoja väistellessä ja parisen tuntia sitten minäkin näin vihdoinkin PYÖRIÄISEN!! Nähtiin myös pieni hylje joka kellui metrin päästä veneen kyljestä selällään pää veden alla reetkottaen. Oli poloinen kohdannut loppunsa.
Tällä hetkellä Jani, Jantu ja Patrik väsää spinnu purjetta ylös, mutta pikkuisen veikkaan, et jää harjoitukseksi kun ei tuo tuuli vieläkään ole meille oikeen suotuinen.

klo. 15.34. Spinnu on näemmä saatu ylös ku moottorit on sammutettu. Meikä on taas yrittäny nukkua ja valmistautua iltavuoroon, mutta eihän siittä mitään tuu. Ku moottori ei murise nii kaikki muut äänet erottuu niin selkeesti. Vaikka aallokko on suht kesy laineet lyö takakaljuutan seiniin niin että ääni efekti kuulostaa siltä kuin yläkerran mummo steppais Sepulturan tahtiin. Lorina ja läiske on myös sen verran voimakasta, että nukkumaan mennessä kannattaa käydä tyhjennyksellä. Muutoin herätessä voi huomata, että on vähän muukin falskannut ku hytin kattoikkunan tiivisteet.
-T


Day 10

10.6

Yövahti alkoi 00.00 ja kestää neljään. Muutamat laivan valot näkyy väylillä, mutta ei mitään minkä takia tarvitsisi miettiä tulevaa. Purjeilla mennään, kun päästään sopivaa noin 5 solmun vauhtia. Nukkumaan mennessä havahdun, kun noin 04.30 starttaa yamarinit jälleen eli tuuli katosi hetkessä. Aamulla vielä mennään kone voimalla. Odotellaan tuulen nousevan  noin 15.00 aikaan perästä ja päästäisiin taas leikkimään spinnulla ja todella ugribin ennuste piti paikkansa ja ruvettiin nykimään spinnua ylös Jantun punkan alta, josta se nostetaan sukan kanssa suoraan mastoon. Kaiken laisia viritelmiä sitä onkin, mutta erittäin toimiva ratkaisu, kun ei tarvitse itse nukkua siinä hytissä. Päästiin kokeilemaan spinnua kunnolla neljän tunnin ajan ja löydettiin rajaarvoja, kuten tuulikulma 105 ja tuulen suhteellinen nopeus 8 solmua, spinnun ennätykset oli 8.6 solmua, mutta parannettavaa löytyy. Yllättävän nopeesti on purjehduksen oppinut, enää ei ole epäselvyyksiä purjeiden käsittelyssä, vielä tarvitsee opetella trimmausta, niin hyvä tulee. Nyt sitten kun tuulikulma muuttui 90 jatketaan isolla ja fokalla joilla kerätään myöskin 5,5 solmun nopeus. Vene tuntuu toimivan hyvin ja tuntuu kokojajan paremmalta mitä enempi oppii siitä uusia asioita, se jopa alkaa päivä päivältä näyttämään paremmalta. Meitä peloteltiin että aallot hakkaavat kattiin aika ikävästi ja pakko todeta että välillä todella tuntuu kuin olisi sota käynnissä ja miettii miten koko höskä voi pysyä kasassa, mutta tämähän on yksi iso kaiku kammio jossa äänet voimistuvat omiin sfääreihin. Venettä on selvästi pidetty hyvin, vaikka kaikenlaista pientä laitettavaa löytyykin,mutta yleis ilme on ihan hyvä. Tässä on mukavasti tilaa 5 hengellä ja enempikin porukkaa menee varmasti kyydissä. Nyt edetään kohti visbyä johon on tarkoitus saapua ennen huomista puolta yötä, eli ollaan sellaisella kolmen päivän purjehduksella ja tosiaan ollaan päästy oikeasti purjehtimaan, kun se saatanan Chichester-kiel väli oli sellasta moottori purjehdusta. 21.26 on aika mennä nukkumaan, kun yövuoro alkaa taas puolilta öin.
-J



                                                     Jani mastossa Kielin kanavalla

 
Miehistö Patrick, Jantu, Eliisa
uimassa kanavan varrella.


                                                               Chillausta kanavalla




                                                                        Kyökki


11-12.6

Saavuttiin Visbyyn iltasella, toisesta koneesta loppui löpö juuri ennen sataman portteja. Oltiin paria tuntia aikaisemmin nostettu kierroksia koneissa, jotta ehdittäisiin ennen kuin tankkaus asema menee kiinni. Perillä todettiin ettei auttanut, mutta soitto satama henkilökunnalle auttoi ja saatiin löpöt tankkiin, tosin 50e meni extraa kun tulivat henk koht meitä varten avaamaan aseman. Siinä sitte Tanja, Jantu ja Eliisa lähtivät käymään kaupassa ja minä ja Patrick jäätiin ilmaamaan konetta, joka olikin hyvää opettelua, niin tietäähän tulevaisuudessa miten toimitaan. Tänäpäivänä säädettiin myös vahtivuoroja eli siirryttiin kokoonpanoon JP,J,T,P. Visbyssä vietetty kokonaisaika oli tasan 1 tunti ja keula kohti Tallinnaa.
-J

13.6

Tallinnan portit edessä ja J,JP,Pn olivat fiiliksissä, kun Jantu muisti että tallinnan satamassa on kontti sauna. Ennen sitä käytiin hakeen tuliaiset. Sillä aikaa kun pojat olivat saunassa tuuli yltyi puuskittaiseksi. Istuin olkkarissa kun yhtäkkiä kuului kamala pamaus ja vene tärähti. Ryntäsin kannelle ja huomasin, että vasemman rungon takaosa hakkasi betoni laituria vasten. Ei siinä kuin fenderiä väliin ja huuto Eliisalle joka jo olikin saapumassa veneelle päin. Sidottiin vene uudestaan ja tällä kertaa myös veneen toinen puoli kiinnitettiin seuraavaan ponttooniin. Onneksi vauriot jäivät vähäisiksi. Pinta maali lähti noin parin sentin alueelta. Pojat lähtivät vielä kaupungille syömään ja "parille".  Aamu herätys oli kun koneet hurahtivat käymään. Oli patrick näemmä heräänyt ajoissa. Lähdettiin sen verran aikaisin, että ei ollut satamaakonttori auennut vielä eli yö oli ilmainen ainakin veneen laituripaikan osalta :)
-T, J

14.6

Saavuttiin Hamariin noin klo 7 illalla ja siellähän oli vastaanottokomitea paikalla. Kiitokset kaikille paikalla olijoille, oli kiva yllätys! Ennen perille tuloa päästiin vielä kokeilemaan purjehdusta oikeen kunnolla, kun tuuli puhalsi 30 solmua. Veneen huippunopeudeksi saatiin mitattua 10 solmua. Toinen jännäkakka paikka oli Emäsalon silta jonka korkeus on 17 Metriä ja meillä vene on 16,7m + antennit, näytti meinaan siltä että siihen rysähtää, mutta kyllä vain siihen väliin jäi vielä jokunen kymmentä senttiä. Korkean vedenaikaan en kyllä taida yrittää :)

Matka oli uskomaton kokemus, hyvässä mielessä. Kuinka sitä pystyykään unohtamaan merellä kaikki huolet ja murheet ja nauttimaan elämästä. Ihan mieletöntä. Sitä jää koukkuun siihen vapauden tunteeseen minkä se antaa, vaikka välillä oli väsymys hurjaa ja oli pieniä vastoinkäymisiä, niin kyllä on ollut koko prosessi sen arvoinen. Tästä suunta uusiin seikkaikuihin "olivat ne mitä tahansa :)" Tulevaisuudessa kuulette... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti